Tämä päivä oli kyllä yhtä takkuasmista ja tunteiden sekasortoa... Voi huhhuh ei toisenlaista tälläistä päivää ole.... Jotenkin ei oo yllätys se että syytän itseäni tästä kaikesta jälleen.... Saatiin värvättyä uusi jäsen kerhoon mutta eipä siinä mennyt kauaa kunnes neiti häippäisi ja eikä mennyt aikaakaan kun toinenkin häipyi... en tiedä mitä tapahtui mutta en voinut uskoa silmiäni, en todellakaan halua riitaa kenenkään kanssa mutta jos jonkun teen kiukkuiseksi en uskalla enää puhua sen kanssa... hittolainen... Noh siinä sitten muutaman tovin ravasin ympäriinsä kyynel poskella etsien edes jonkinsortin seuraa ... Anastasia vastasi viimein mutta empä uskaltanut mennä katsomaan vaan painelin häntä koipien välissä moorlandiin ja siellä pysyin kunnes kaikki olivat offline.
Itsekin kirjauduin tässä välissä muualle selvittelemään vähän aiheesta poikkeavia juttuja sun muuta mutta palasin myöhemmin takaisin, eipä ketään tuttua ja turvallista seuraa ollut onlinessa joten päätin mennä hetkeksi hyppelemään esteradalle ja löimpä sitten päivän ennätyksen 9 sadasosasekunnilla viimeinkin :). Päivä näytti edes pientä positiivista puoltaan, ihanaa. Piakkoin hyppimiseni jälkeen pitelin taukoa kunnes sinne ilmestyi kuutoslevelinen Turkkilainen tyttö jonka kanssa viihdyin pari tovia esteitä ja koulua vääntäessä, oli mukava saada taas täytettä kaverilistaan ja sydämmeen mutta kolo tuntuu edelleen tyhjältä... Ehkä tämä tästä.... kaippa.
Kommentit
Lähetä kommentti